Mä Olen Tässä

Nyt meidän valtavan suuri ihmemies seisoo tos mun vieressä ja kuunnellaan tätä meidän kaunista biisiä. Kiinnitin huomiota tossa aiemmin kuunnellessani tämän biisin sanoituksilla, että ne oli kirjotettu tällä ihmevärillä. 

Rakkaani pääsi siis kotiin sairaalasta. JUMALA ON YLILÄÄKÄREIDEN YLILÄÄKÄRI JA HÄNELLE EI OLE MIKÄÄN MAHDOTONTA. Oli niin lähellä ettei menetetty miestäni joka on pelastanut mut sellasesta tilanteesta ettei kukaan muu täällä maapallolla olisi siihen pystynyt. Ei kukaan muu olisi jaksanut/kestänyt/uskonut muhun/nostanu uudestaan ja uudestaan/tehnyt kaikkensa mun eteen luovuttamatta ku hän.

Mun yks läheinen ystävä sanoi, että olin niin huonos kunnos, mustelmia täynnä aivan vierivieres kaman vetämisestä ettei mua uskaltanu enää edes halata. Ja sanoi että kaikki muut oli luovuttanut mun suhteen. 

Mä Rakastan, kunnioitan ja oon kiitollinen tälle omalle Kullalleni kaikesta. Ei sanat pysty kertomaan kuinka ääretöntä Rakkautta meidän välillä on. 

Nämä olkapäät jaksaa kantaa, nostaa, lohduttaa, rohkaista..siis kaikkea mitä tarvitsen. Mulla on maailman komein mies. Mies eikä mikään marjanpoimija.

Pakko kyllä vielä rehellisyyden nimissä todeta tähän loppuun, että kyllähän mekin riidellään vaikka pääasiassa hehkutan jopa vähän ylitsevuotavan imelästi miestäni ja meidän Rakkautta. Naurettiin äsken, että ku joku viikko sitte makailin sängyllä ja ajattelin: "ihana rauha." niin se soitti sairaalasta. 😂😂😂💞😇